Mitä on työntekijälähettilyys ja miksi se kannattaa, Aku Varamäki? [VIDEO]


Moni on viime aikoina varmasti kuullut tai nähnyt sanan työntekijälähettilyys. Vaikka kansainvälinen nimi, Employee Advocacy, kuvaa trendiä paremmin, on suomenkielinen vastine kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa viestinnän sanastosta. 

Moni varmasti miettiikin, mistä työntekijälähettilyydessä on kyse ja olisiko aiheeseen parempi tutustua tarkemmin. Myönnettäköön, työntekijälähettilyydestä on monta kuvausta ja sen kesyttäminen oman organisaation arkeen tulee vaatimaan monelta organisaatiolta paljon työtä viestintäkulttuurin muuttamiseksi ennen kuin tulokset alkavat näkyä viivan alla.

Halusin selvittää Enthusiastin Aku Varamäeltä, millä keinoin työntekijälähettilyys mahdollistettaisiin yhä kasvavassa määrin. Katso koko haastattelu yltä. 

Mistä työntekijälähettilyydessä on oikein kyse? 

Itse en ainakaan koe työntekijälähettilyyttä vain työntekijöiden “pakkovaljastamiseksi” oman organisaation markkinoinnin tueksi. Halu jakaa on luotava.

Se lähtee johtajien omasta esimerkistä ja muutos tulee viestiä työntekijöiden itselleen muodostuvien hyötyjen kautta. Jakamisesta tulee myös palkita ja kiittää. 

Työntekijälähettilyys vaatii myös uusia taitoa, joten työntekijöitä tulee kouluttaa ja heille tulee antaa mahdollisuus oppia - tässäkin johdon tuki on välttämätöntä. Ja kun oppiminen ja kanavat saadaan tutuiksi, alkaa viestinnän harjoittaminen. 

Työntekijälähettilyys ei missään nimessä tarkoita vain yrityksen omien viestien jakamista, vaan työntekijälähettiläs voi mielestäni kertoa avoimesti omasta työstään, hän voi (ja pitää) keskustella niin asiakkaiden kuin muidenkin alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Lähettiläs voi tuottaa ja jakaa itselleen sekä omalla kohderyhmälle relevanttia sisältöä. 

Työntekijälähettilyys tarkoittaa myös sitä, että asiakkaan suunnalta haetaan inputtia omaan toimintaan. Se tarkoittaa asiakkaan mukaan ottamista omaan arkeen.

Miten teillä johdetaan tekemistä kohti työntekijälähettilyyttä?  

Kukaan ei lähde uuteen ilman, että ymmärtää mihin on sitoutumassa. Ilman ymmärrystä digikentästä ja sen hyödyistä, harva meistä nostaa kätensä ylös vapaaehtoisuuden merkeissä. 

On myös tärkeää, että omat arvot kohtaavat työnantajaorganisaation arvojen kanssa. Uuden viestimisen kulttuuri vaatii organisaatioilta yhä enemmän tekoja, joista voimme työntekijöinä olla ylpeitä. Ylpeys omasta työstä ja organisaatiosta moninkertaistaa halun jakaa viestejä. Äläkä unohda oman yritystarinasi merkitystä. Onnistunut työntekijälähettilyys vaatii usein eheää bränditarinaa ja hyvää tarinankerronnan taitoa organisaatiolta itseltään. 

Miksi työntekijälähettilyys kannattaa?

Johtaminen on viestintää. Ja osallistuminen julkisesti keskusteluun on hyvää johtajuutta sekä hyvää viestintää. Hyvä muutosjohtaminen lähtee omasta esimerkistä ja johtajien osallistuminen antaa vahvan signaalin myös työntekijöille tulevasta. Lähtökohtana lähettilyyteen tulee olla se, että kullekin työntekijälle annetaan mahdollisuus jakaa sisältöä omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Suomalainen työntekijälähettilyyteen erikoistunut ja siihen työkalut tarjoavan yrityksen, SmarpShare, mukaan työntekijöiden verkosto on noin 10-15 suurempi kuin yrityksen oma verkosto. Tämän päälle kun lisätään se, että digissä ihminen on 6 kertaa yritystä mielenkiintoisempi, ollaan todella voimakkaan ja vaikuttavan viestinnän äärellä. 

Kuten kaikessa muussakin tekemisessä, myös työntekijälähettilyydessä tärkeintä on asiakaslähtöisyys. Tässä tapauksessa asiakas on oma henkilöstö. Pakotettuna tekemisestä tulee vastenmielistä. Inspiroituna ja oikein johdettuna se otetaan kokeiluun. Tuettuna tekemisestä oppii nauttimaan ja siitä tulee pitkäjänteistä. 

 

Kerro mitä mieltä olet työntekijälähettilyydestä? Ja jos tiedät yrityksiä, jotka ovat johtaneet joukkonsa kohti lähettilyyttä, jaathan ne kommenteissa ja kerro miksi muutos on ollut onnistunut. 

Comment