Olen pitkään miettinyt, mikä verkostojen todellinen arvo oikein on. Ja onko omista verkostoista mahdollista muodostaa koneisto, joka auttaa verkoston kaikkia jäseniä nousemaan keskiverron yläpuolelle. Voiko ryhmä ihmisiä todellakin siivittää toisensa menestykseen? 

Jotta asiaan saadaan käytännön näkemystä, halusin kutsua haastatteluun Johannes Puron. Hän on yrittäjä ja mies, joka mielestäni hoitaa verkottumisen kuin täysverinen ammattilainen. Mies on myös luonut useamman ammattiverkoston, joten näkemystä ja kokemusta löytyy.

Mutta ilman sen pidemmittä jaaritteluja - lukijat, olkaa hyvät! 

1.Kuvaile itseäsi sekä yritystäsi ite wiki Oy:tä lyhyesti.  

Kehitän verkossa toimivaa palvelua ja yhteisöä ite wikiä ja työskentelen sitä kautta Suomen digitalisoitumisen ytimessä. Havaitsimme, että liiketoiminnan digitalisoinnin laajuus on liiketoimintapäättäjille haastava hahmottaa ja että tietoa eri aihepiirien osaajayrityksistä ei löytynyt keskitetysti mistään.

Näistä lähtökohdista lähdimme puolisoni Eevan kanssa mallintamaan koko it- ja digitaalisten palveluiden laajuutta ja kehittämään avointa mediaa, joka yhdistää sopivia kumppaneita b2b-digitalisointihankkeissa. Avoin ja ilmainen tulokulmamme on johtanut siihen, että meillä on innokas yli kahdeksansadan yrityksenkäyttäjäyhteisö, johon meillä on erinomaiset suhteet ja olemme saaneet asiakkaiksemme esimerkiksi Tekesin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Tivian.

Opetan myös Aalto Yliopistolla liiketoiminnan digitalisointia ja toimin aktiivisesti yhteistyössä alan sidosryhmien, kuten Ohjelmistoyrittäjien, Koodia Suomesta yhteisön ja eri tapahtumajärjestäjien kanssa.

2. Miksi verkostoituminen kannattaa, mitä hyötyjä näet verkostoitumisessa?  

Kukaan ei voi olla kaikessa loistava. Siksi kannattaa verkostoitua aktiivisesti eri aihepiirien osaajien kanssa. Yksilö on kasvavasti yhtä arvokas organisaatiolle, kuin hänen mukanaan tuomansa verkostot. Teemu Arina kuvasi tätä kehitystä verkostotalouteen siirtymiseksi.

Keskustelin hiljattain hallitusten merkityksestä ohjelmistoyrityksille Solitan Jari Niskan kanssa. Hän kuvasi erityyppisten ihmisten arvoa hallituksissa mm. heidän mukanaan tuomiensa verkostojen kautta. Tässä on toinen arvokas oppitunti.

Kun verkostoidut, et saa arvoa vain tuntemastasi henkilöstä, vaan myös hänen verkostoistaan.

Osaamisen kehittäminen verkostoitumalla noudattaa samaa analogiaa kuin tieteellinen tutkimus: Kaikki saavat arvoa toistensa tekemästä tutkimustyöstä ja voivat keskittää energiansa uusien haasteiden ratkomiseen. Yritystoiminnassa tämä tarkoittaa käytännössä kykyä hahmottaa markkinan tilaa ja toimintaa, ja luoda entistä parempia tuotteita ja palveluita vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen.

Myös liiketoimintasuhteet rakennetaan kasvavasti verkostojen kautta. B2b-asiakas on aika harvoin valmis ostamaan tarjoamaasi palvelua kun otat ensimmäisen kontaktin. Sen takia on olennaista kehittää verkostomainen toimintamalli, jossa tapaaminen johtaa ylipäätään yhteisen toiminnan käynnistymiseen jossain muodossa.

Kun yhteinen toiminta on käynnistynyt verkostomaisesti, on itse liiketoimintasuhteeseen siirtyminen helpompaa, sillä henkilöiden välille on rakentunut luottamuksellinen suhde. Liiketoiminta tehdään kuitenkin aina loppupeleissä henkilöiden välillä. Verkostoituminen digitaalisissa kanavissa mahdollistaa tutustumisen korrektilla tavalla.

3. Millainen vaikutus verkostoitumisella on ollut oman yrityksesi toimintaan? 

Koko toimintamallimme perustuu verkostomaiseen toimintaan, sillä olemme mukana aktiivisesti alan tapahtumissa ja käyttäjäverkostomme hallinnoi itse kaikkia sisältöjä digitaalisessa palvelussamme. Luomme jatkuvasti lisäarvoa Ite Wikillä ohjelmistoalan osaajayrityksille, mikä on johtanut siihen, että käyttäjäyrityksemme markkinoivat Ite Wikiä jatkuvasti eteenpäin omissa verkostoissaan. 

Meille on rakentunut myös laaja alan tekijöiden verkosto, jonka kanssa ideoimme uusia toimintamalleja. Rakennamme mm. digitaaliseen innovaatioon keskittyvää #parantajat-yhteisöä ja toteutamme liiketoiminnan digitalisoinnin opasta eri it-substanssien huippujen kanssa. 

Olennaista verkostomaisten mallien rakentamisessa on se, että nostamme pätevät yritykset, sekä innokkaat ja osaavat tekijät jalustalle. Ihmiset ovat herkkiä havainnoimaan verkoston toiminnan tavoitteita ja taka-ajatuksia. Jos liiketoiminnalliset tavoitteet korostuvat tai verkostoa rakennetaan oman tunnettuuden lisäämiseksi, verkosto näivettyy helposti. 

Verkoston arvoa kuvaa parhaiten se, mitä ihmiset puhuvat siitä, kun et ole itse paikalla.

4. Onko digitaalisuus muuttanut tapaa, jolla verkostoidumme? Miten? 

Muutoksen keskiössä on internetyhteyden saatavuuden kasvu, internetin avoin luonne, laitteiden ja sovellusten nopea kehitys sekä sisällöntuotannon sosiaalistuminen.
Ehkä ylätasolla muutoksen voisi jakaa kahteen. 

Ensinnäkin erilaisia verkostoitumisprosesseja tukemaan rakentuu koko ajan parempia ja parempia viestinnän työkaluja. Palaveria pidetään Skypessä eri sijainneista, ongelmia ratkotaan porukalla Slackissa chattaillen, bisneskaverit linkkautuvat LinkedInissä ja pelikaverit Facebookissa, pariutuminen tapahtuu Tinderissä kuvien ympärillä ja niin edelleen. Jokaiseen tarpeeseen syntyy yhä parempia yksilöllisiä työkaluja.  

Toisekseen internet muuttaa avoimen luonteensa vuoksi tapaa, jolla keskustelua käydään ja ihmiset ja yritykset viestivät toisilleen. Toisin kuin kaikki aiemmat mediat, internetiä ei nimittäin rakennettu välittämään mainoksia ihmisille. Silti moni yritys ja henkilö toimii verkkosisällöissään edelleen perinteisten medioiden tapaan ja puskee omaa mainosviestiään eteenpäin väkisin itseään kehuen. Vaikka kukaan ei todellisuudessa pidä siitä bileiden leuhkimmasta tyypistä. 

Jos sen sijaan verkossa esiintyy esimerkiksi vahvaa itsekritiikkiä harjoittaen, pääsee samalle puolelle yleisön kanssa. Pääsee luotetuksi lähteeksi. 

5. Mitä vinkkejä antaisit muille yrittäjille verkostoitumiseen?

Kannattaa kokeilla itselle parhaita verkostoitumistapahtumia ja -yhteisöjä. Esimerkiksi ohjelmistoalalla Ohjelmistoyrittäjien tapahtumissa on usein kaikista mielenkiintoisimmat keskustelut ja esitykset. 

Mitä tulee sosiaaliseen mediaan, helppoa olisi antaa joku nyrkkisääntö siitä, miten pitää muistaa jakaa muiden sisältöjä kymmenen kertaa enemmän kuin mainostat omiasi. Otan kuitenkin toisen tulokulman, nimittäin itse ainakin haastan ja kritisoin avoimesti esimerkiksi Twitterissä muiden sisältöjä.

Mielestäni on tärkeää olla oma itsensä ja uskaltaa myös räiskyä. Ihmiset ovat taipuvaisia sellaiseen yleiskivaan ”fiilistellään ja tykätään kaikkea”-mentaliteettiin somessa, koska jos tykkäät sisällöistä, muut tykkäävät sinun sisällöistäsi.

Kotibile-esimerkkiä käyttäen, arvostatko sitä tyyppiä, joka juhlissa hymyilee ja myötäilee kaikkien sanomisia? Vai sitä kaveria, joka herättelee ja kyseenalaistaa keskustelua tuomalla siihen uusia tulokulmia ja näkemystä? 

Yhteenveto

Kukaan ei voi menestyä yksin, eikä kenenkään tarvitse menestyä yksin. Nykypäivänä luotetaan omiin verkostoihin esimerkiksi luotettavaa kumppania haettaessa, sillä erityisesti B2B-asiakas on aika harvoin valmis ostamaan tarjoamaasi palvelua ensikontaktin yhteydessä.

Suhteilla, arvostuksella ja luottamuksella on suuri merkitys. Sen takia on olennaista kehittää verkostomainen toimintamalli, jossa etusijalla on yhteinen etu. 

Iso kiitos Johannekselle mahtavasta insightista verkottumiseen. Olen suuresti otettu, että otit aikaa vastataksesi kysymyksiin. Kiitos vielä kerran! 

Seuraa myös ite wikiä ja Johannesta Twitterissä!


P.S Olen tuottanut suositusta Perttu Ahvenaisen ”Mentorin tarinat” -kirjasta audiokirjan. Jos sinusta tuntuu siltä, että kirjan lukemiseen ei tahdo riittää aikaa, mutta kirjan kuuntelu esim. työmatkalla onnistuu, voit tutustua audiokirjaan täältä:

http://www.mentorintarinat.com/audiokirja/


Comment